torstai 9. lokakuuta 2014

Kuljen

Kuljen tietä, äidin perässä.
Hei! Keppi!
Ihana keppi, otan sen mukaan!
Enpä oo aiemmin NÄIN hienoa keppiä nähny! Kato äiti keppi!
Kato äiti!
Huiskin oksia ja ruohoa. Kuivat lehdet lentelee kivasti!
Lunta! Äiti kato lunta sataa. Heittelen lehtiä ilmaan ja ne satelee alas kuin lumi.
Kivaa!
Punainen valo ei saa mennä, Vihleä valo, saa mennä!
Suojatie, musta, valkoinen, musta ja valkoinen. Muista pysähtyä suojatielle.
Saako mennä? Äiti ei tuu autoja, saa mennä!
Musta, valkoinen, musta, valk...
Kivi!
Kato äiti kivi!
Kyykistyn tutkimaan kiveä, Harmistun ku äiti käskee pois kiven luota.
Minun tälkeä kivini!
Taas jalkakäytävä, kuljen reunassa, ei saa mennä autotielle.
Siellä autoja.
Musta viiva!
Kuljen sitä pitkin, suoraan, mutkitellen.
Reunasta toiseen reunasta toiseen.
Kivaa!
Äiti sanoo, että pitää varoa pyörää.
Onpa hieno pyölä!
Katson kun se ajaa ohi kovaa vauhtia.
Lyön kepillä sillankaidetta.
Oho! Keppi! Minun keppini! Kato äiti, keppini meni likki!
Haluan uuden keppin!
Joojoo, mennään leippaasti!
Silta! Sen alla kaikuu
AA AAA! IIIIIII! AAA!
Hihii, onpa kivaa!
Lätäkkö!!
Pomppimaan!!!
Ei kengät kastu, ei kastu!
Litsläts!
Ei jatketa matkaa, haluan lätäkön!
Selvä äiti, minä itse kävelen.
Leippaasti.
Kiipeän kivelle.
Kierrän kaivonkannen.
Halaan puuta ja annan lampputolpalle pusun.
Käpy äiti! Katso käpyä!
Pelillä.
Mennään sisään äiti.
Minä soitan ovikelloa.
Pimpom.

2 kommenttia: