Eräs ruokailu

 Jes! Äiti pyysi syömään! "Kato!" sanon äidille ja kävelen hänen ja syöttötuolin luo. Äiti nostaa minut tuoliini, se on valkoinen. Siinä on kiva tarjotin edessä, tykkään läpsyttää käsiäni siihen ja joskus äitikin läpsyttää sitä kanssani, se on kivaa ja minua naurattaa! "Naps", äiti laittoi turvavyöni kiinni. En tiedä miksi se on siinä, mutta minua kiinnostaa vyön lukko kovasti. Ainiin nyt pitää nojata eteenpäin kun äiti laittaa viltin selkäni taakse, hän sanoi että se on siellä siksi etten nostaisi jalkoja pöydälle, en ymmärrä miksei jalkoja saisi nostella. "Pappu!" (=ruokalappu), osaan ihan itse jo laittaa tämän, äidin pitää enää laittaa se kiinni, olenpa minä taitava!

 Eiku ainiin, tää olikin tää juttu! EIJEIII! En halua suuhuni mitään!?! "aitoo, aitoo!!!" haluan mieluummin maitoa! Kiemurtelen ja pyörin tuolissani niin paljon kuin vaan kykenen, potkin ja heiluttelen käsiäni, en TAHDO ruokaa! Hei! Mitä tämä on, jotain joutui suuhuni! Hmm, mumsmums, tämä onkin hyvää "namnam!" Avaan suuni että äiti antaisi lisää tuota herkkuruokaa.

 Äääh, kyllästyttää jo toi ruoka, eeeii en enää halua... Oho! Äiti toi mulle oman lusikan, lyön sillä pöytää ja tökin ruokaa lautasellani, "oho pippu". Kato äiti, jotain meni lattiallekin. Mitähän äiti sanoo jos osoitan häntä lusikallani, huiiii sanoo äiti, minua naurattaa ja teen saman uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, onpa hauskaa! Taas tuli jano: "aitoo, aitoo". Maito on hyvää, osaan jo juoda ihan itse. Välillä on kiva myös purskuttaa, äiti ei jostain syystä pidä siitä, mikähän silläkin on...?

 Tsukutsukutsukutsuku! Äiti sanoo että juna tulee. Avaan suuni ja äiti sanoo tuut tuut! Äiti on höpsö, väittää lusikkaa välillä autoksi, lentokoneeksi, junaksi ja ties miksi, pitäisihän hänen tietää että se on lusikka eikä mikään muu.

 Välillä äiti näyttää kännykästään videoita, niissä olen minä leikkimässä, touhuamassa ja juttelemassa. On kivaa katsoa omia kommelluksia.Videoita katsellessa minua ei haittaa yhtään se, että äiti lusikoi suuhuni ruokaa. Ehkä pitäisi kiukutella useammin, että saisin katsella videoita tai leikkiä kivoilla leluilla. "Brrmmm" sanoo auto, kun kuljetan sitä tuolini tarjotinta pitkin. Kirjoissa on kivoja kuvia, katselen niitäkin mielelläni. "Aitoo, aitoo." Joskus äiti antaa minulle palikoita, niistä on kiva tehdä torneja joita voi kaataa, huiiii! Oho "pippu", nyt osa palikoista meni lattialle, onneksi äiti aina nostaa ne minulle.

 "Kiito", eiköhän tää äiti alkais jo riittää, haluaisin mennä leikkimään palloilla.. Äitikin sanoo kiitos ja avaa ruokalappuni, otan sen itse pois ja sanon vielä varmuuden vuoksi "kiito". Sitten äiti avaa vyön, koetan itse laittaa sen takaisin kiinni, en ihan osaa vielä sitä. Pääsen vihdoin pois syöttötuolista ja äiti menee keittiöön, kuulen kun hän ravistaa pastillipurkkia, kiiruhdan hänen luokseen ja saan pastillin jälkiruoaksi "namnam!!"